Henkilökohtainen tietokone

, the free encyclopedia

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Tämä artikkeli on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja käännös on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa tekemällä käännöksen loppuun.

Tyylitelty kuva henkilökohtaisesta tietokoneesta.

Henkilökohtainen tietokone (engl. Personal Computer) eli PC, on yleisluontoinen tietokone jonka koko, toiminnot ja hinta mahdollistavat sen hankinnan ja käytön myös yksityishenkilölle. Nämä tietokoneet on yleensä tarkoitettu suoraan käyttäjänsä hallittaviksi.

Henkilökohtainen tietokone voi olla esim. työasema, kannettava tietokone, tai taulutietokone. Kaikkein yleisimmät käyttöjärjestelmät ovat tällä hetkellä Microsoft Windows, Mac OS X ja Linux. Yleisimmät keskussuorittimet puolestaan ovat prosessoriarkkitehtuuriltaan x86, ARM ja PowerPC.

Hyvin yleisiä henkilökohtaisten tietokoneiden sovellusohjelmia ovat toimisto-ohjelmat kuten tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmat, pelit, henkilökohtaisten tietojen järjestelemisessä tarvittavat työkalut kuten kalenteri ja yhteystieto-ohjelmistot sekä erilaiset Internet yhteydenpitoon tarkoitetut ohjelmat, kuten www-selaimet, tiedonsiirto-ohjelmat ja sähköpostiohjelmat. Nykyaikaisissa henkilökohtaisissa tietokoneissa on usein myös laajakaista- tai modeemi-yhteys Internetiin mikä mahdollistaa mm. nopean tietojen hakemisen. Henkilökohtainen tietokone voi olla esimerkiksi toimistokäytössä tai kotona oleva kotitietokone. Tietokone on usein kytketty joko lähiverkkoon ja siten yhteydessä muihin saman rakennuksen tietokoneisiin. Henkilökohtaista tietokonetta käyttää interaktiivisesti tavallisesti vain yksi henkilö kerrallaan. Varhaisten henkilökohtaisten tietokoneiden omistajien täytyi varsin usein kirjoittaa omat ohjelmansa voidakseen tehdä koneellansa mitään hyödyllistä. Nykyään käyttäjille on olemassa laaja kirjasto erilaisia ohjelmistoja, jotka on kohtuullisen helppo ottaa käyttöön. 80-luvun lopulta lähtien IBM PC-arkkitehtuuri on hallinnut henkilökohtaisten tietokoneiden markkinoita reilulla 90 % markkinaosuudellaan.

[muokkaa] Historia

Micral-tietokone vuodelta 1972. Ensimmäinen ei-rakennussarjana myyty henkilökohtainen tietokone.

Henkilökohtaisten tietokoneiden kyvyt ja toiminnot ovat muuttuneet suuresti sitten ensimmäisten elektronisten tietokoneiden päivien. 1970-luvun alkupuoliskolla akateemiset ja tieteellisessä tutkimustyössä oleville ihmisille tarjoutui tilaisuus hyödyntää tietokoneita, jotka oltiin suunniteltu henkilökohtaiseen käyttöön. Nämä laitteet olivat läpi 70-luvun liian kalliita yksityishenkilöiden hankittavaksi. Mikrosuorittimien keksimisen jälkeen voitiin tietokoneet, joiden virtapiirit, kytkimet ja laitteet olivat vaatineet kokonaisia halleja tai huoneita tilaa, pakattua hyvin pieniin tiloihin. Tämä johti varsinaisten henkilökohtaisten tietokoneiden markkinoiden syntymiseen ja laitteiden yleistymiseen, mutta yleisesti vasta vuoden 1975 jälkeen. Varhaiset "henkilökohtaiset" tietokoneet, joita tuolloin kutsuttiin mikrotietokoneiksi myytiin rakennussarjoina elektroniikkaharrastajille ja tietokoneista kiinnostuneille ihmisille tietyissä kappalemäärissä. Yksi tämän kaltaisista varhaisista "henkilökohtaisista" tietokoneista oli Altair 8800, jolle myös kirjoitettiin ensimmäinen versio BASIC-ohjelmointikielestä. Micral N oli ensimmäinen, ei rakennussarja-tyyppinen "henkilökohtainen" tietokone. Niiden rakentaminen alkoi jo 1972 ja niitä myytiin koko tuotteen elinkaaren aikana 90 000 kappaletta. Näiden koneiden käyttö edellytti kytkimien säätelyä ja syötevalojen tarkkailua mikä teki niiden käytöstä hankalaa ja epäkäytännöllistä.

Apple II vuodelta 1977.

Vuonna 1976 Steve Jobs ja Steve Wozniak alkoivat myymään Apple I -tietokonettaan, muista aikalaisistaan poiketen, valmiiksi koottuina piirilevyinä, mutta ilman koteloa. Vuonna 1977, Apple Computer julkisti Apple II -tietokoneen, jota yleisesti pidetään virallisesti maailman ensimmäisenä henkilökohtaisena tietokoneena. Se oli tarkoitettu suoraan massamarkkinoille, ollen valmiiksi kasattu ja koteloitu tietokone. Tämä mahdollisti harrastelijoita isompien kansanryhmien tutustumisen tietokoneisiin. Sen vakinaistettu, kaupallinen laitteisto mahdollisti myös suuren ohjelmistotarjonnan, mikä vähensi joidenkin tietokoneharrastajien kiinnostusta muita laitteita kohtaan.

Commodore 64 C vuodelta 1986.

Läpi 1970- ja 1980-lukujen kotitietokoneita kehitettiin pääasiassa kotikäyttöön. Nämä kotikoneet tarjosivat pääasiassa vain henkilökohtaiseen käyttöön suunniteltuja toimisto-sovelluksia, ohjelmointiympäristön ja pelejä. Mutta myös hieman suuremmat ja kalliimmat järjestelmät (vaikkakin edelleen huomattavasti edullisemmat laitteet verrattuna minitietokoneisiin ja keskustietokoneisiin), jotka oli suunniteltu toimisto- ja pienyrityskäyttöön alkoivat myös ottaa tuulta alleen. Nämä työasemat sisälsivät pääasiassa erittäin nopean keskussuorittimen, graafisen käyttöliittymän käyttöjärjestelmässä ja niissä oli yleisesti myös suuri paikallinen kiintolevytila sekä lähiverkkoyhteys. Lisäksi näistä alkoi löytyä moniajavia käyttöjärjestelmiä, jotka olivat harvinaisuus kotikäytössä. Työasemia käytetään edelleen sellaisissa vaativissa työtehtävissä kuten tietokoneavusteisessa suunnittelussa, muotoilussa ja 3D-mallinnuksessa, tieteellisessä työssä, rakennusalan tuotemallitutkimukseen, kuvakäsittelyssä, arkkitehtuurisessa suunnittelussa, tietokone animaatioissa ja elokuvien erikoistehosteiden laatimisessa. ^[1]

Ajan kuluessa nämä erilliset henkilökohtaisten tietokoneiden markkinat sulautuivat teknisesti yhdeksi kokonaisuudeksi IBM PC -arkkitehtuurin valloitettua molemmat markkinat, vaikka käsitteet eri koneista jäivätkin elämään vahvoina siitä eteenpäin. Työasemiin tiensä kotipuolelta löysivät mm. värigrafiikka ja äänet, kun puolestaan kotitietokoneet alkoivat käyttämään samoja suorittimia ja käyttöjärjestelmiä kuin toimistokäyttöön valmistetut henkilökohtaiset tietokoneet. Massatuotetuissa kotitietokoneista löytyivät vertailukelpoiset graafiset kyvyt ja muistit, jotka muutama vuosi aiemmin olivat esiintyneet vain tiettyjen valmistajien yksilöllisissä työasemissa. Myös lähiverkot, jotka mahdollistivat yritysten jakaa tiedostoja ja laitteita tietokoneiden välillä tulivat osaksi kotitietokoneita, mikä johti nykyisen Internetin syntymiseen.

[muokkaa] Luokat

[muokkaa] Työasema

Apple Mac Pro-työasema.

Pääartikkeli: Työasema

Työasema on teknisesti huippu kärkeä edustava itsenäinen, pöydällä makaava tai seisova henkilökohtainen tietokone joka on suunniteltu vaativaan tekniseen työskentelyyn tai tieteelliseen työhön, kuten grafiikkaa, CADiin, ohjelmistokehitykseen tai tieteellisiin sovelluksiin. Ne saattavat toimia myös pientoimistojen palvelimina. Nämä ovat pääsääntöisesti tarkoitettu vain yhden ihmisen käytettäväksi kerrallaan, mutta niillä on tavallisesti yhteys paikalliseen lähiverkkoon ja niissä ajetaan käyttöjärjestelmiä jotka on suunniteltu useammalle kuin yhdelle käyttäjälle kerrallaan. Esimerkiksi Apple Mac Pro ja Dell Precision-laitteistot ovat virallisesti työasemaluokituksen täyttäviä henkilökohtaisia tietokoneita valmistajiensa ja yleisen käsityksen mukaan. ^{[2] [3] [4]} Tavallisesti työasemissa käyttöjärjestelmänä on jokin UNIX-perheen käyttöjärjestelmistä tai Gnu/Linux. Raja työasemien ja kotitietokoneiden välillä on nykyään kuitenkin hyvin ohut ja pelkän hinnan tai laitteiston perusteella selkeää eroa ei voida määrittää. Työasemat ovat kuitenkin ensisijaisesti työpaikoilta löytyviä työkoneita.

[muokkaa] Kotitietokone

Pääartikkeli: Kotitietokone

Itsenäinen, pöydällä lappeellaan makaava, pöytä-mallinen tai pystyasennossa seisova torni-mallinen henkilökohtainen tietokone, joka on tarkoitettu kotikäyttäjille. Yleisesti ne ovat heikkotehoisempia kuin tekniseen tai tieteelliseen työhön tarkoitetut työasemat. Kotitietokone tunnettiin aikaisemmin myös mikrotietokoneena, koska pöydälle ylipäätänsä mahtuvia tietokoneita pidettiin hyvin pieninä. Jo käsite pöytämallisesta kotitietokoneesta (engl. desktop computer) kuvailee tietokoneen ulkonäköä ja kotelointia. Pöytä-malleissa tietokoneen kotelo on usein vaakatasossa, ja näyttö asetetaan yleisesti tietokoneen päälle työpöytätilan säästämiseksi. Torni-mallisessa tietokoneessa kotelo on pystyasennossa ja sijaitsee usein näytön vieressä tai pöydän alla. Varhaiset kotitietokoneet olivat usein yhdysrakenteisia, joissa esimerkiksi näppäimistön sisään oli saatettu rakentaa koko tietokone. Nykyään mikrotietokoneita ei enää erotella suoraan kotitietokoneiksi tai työasemiksi, mutta joissain tapauksissa on tarpeellista tuoda esiin erot muihin henkilökohtaisiin tietokoneisiin. Kotitietokoneessa voi olla laitteistoa (esimerkiksi näytönohjain) jonka suorituskyky yltää työasemien tasolle, mutta niiden kotikäyttö jää usein graafista laskentaa vaativien pelien pelaamiseen, eikä niillä harrasteta prosessoritehoa vaativaa tietojenkäsittelyä vaikka (sopivilla ohjelmistoilla) siihen olisi mahdollisuus. Kotitietokoneita on useita erilaisia ja -näköisiä, johtuen siitä, että tämä on yleisin henkilökohtaisten tietokoneiden luokka jota maailmalla esiintyy. Nykyiset kotitietokoneet, kuten myös työasemat, ovat useimmiten pohjimmiltaan IBM PC-arkkitehtuuriin pohjautuvia IBM PC yhteensopivia mikrotietokoneita joissa usein ajetaan Microsoft Windows-pohjaista käyttöjärjestelmää. Tällaisista kotitietokoneista käytetään yleisesti nimitystä PC.

[muokkaa] Yhdysrakenteinen tietokone

Commodore Amiga 1200 johon on liitetty hiiri ja kaksi lisälevyke-asemaa.

Yhdysrakenteinen tietokone on työpöytä- tai kotitietokoneiden alaluokitus. Ne ovat täysin itsenäisiä, useimmiten pöydällä makaavia henkilökohtaisia tietokoneita joissa on kaikki laitteiston osat integroituina yhdessä ja samassa paketissa. Esim. syötelaitteet kuten näppäimistö ja näyttö on saatettu rakentaa suoraan kiinni laitteen runkoon. Näyttö saattaa olla esimerkiksi kosketusnäyttö ja hiirtä ja näppäimistöä ei tarvita laitteen käyttämiseen. Näppäimistö ja hiiri kuitenkin tavallisesti toimitetaan laitteet mukana. Keskussuoritin, keskusmuisti ja kiintolevyt ovat useimmiten sijoitettu näytön tai näppäimistön sisään. Näytön sisään rakennettuja tunnettuja henkilökohtaisia tietokoneita ovat esimerkiksi HP Touchsmart, Asus Eee Top, Apple iMac. Tunnettuja näppäimistön sisään rakennettuja ovat esimerkiksi Commodore Amiga, Commodore 64 ja Sinclair ZX Spectrum.

[muokkaa] Nettop-tietokone

Pääartikkeli: Nettop

Asus Eee Box näytillä Computex 2008-messuilla.

Nettop-tietokoneet ovat kotitietokoneiden alaluokka joka sisältää minimalistiset, mutta silti itsenäiset, pöydällä makaavat tai seisovat henkilökohtaiset tietokoneet. Yleisesti ne ovat heikkotehoisempia kuin kotitietokoneet ja sisältävät vain välttämättömimmät osat ja kelpaavat lähinnä vain päivittäiseen sähköpostin lukemiseen ja Internet-sivujen selaamiseen. Käsitteen esitti Intel Helmikuussa 2008 kuvaamaan halpoja, vain välttämättömimmät osat sekä toiminnot sisältäviä, heikkotehoisia pöytätietokoneita. Nämä ovat verrattavissa kannettaviin Netbook-tietokoneisiin joskin Nettop-tietokoneet on tarkoitettu työpöydille. Esimerkiksi Asus Eee Box ja Apple Mac mini ovat tällaisia henkilökohtaisia tietokoneita.

[muokkaa] Kannettavat

Pääartikkeli: Kannettava tietokone

IBM Thinkpad R51-kannettava tietokone.

Kannettavat tietokoneet tai ihan vain kannettavat, ja myös sylitietokoneiden nimellä kulkevat henkilökohtaiset tietokoneet ovat laitteita jotka on suunniteltu mahdollisimman kevyiksi kannettavuutta silmällä pitäen. Yleisesti kaikki osat (suoritin, näytönohjain, sarjaportit, äänikortti, jne.) ovat suoraan integroituna kiinni muuhun laitteistoon. Kannettavat saavat useimmiten sisäänrakennetusta akusta virtansa ja toimivat rajatun ajan ilman ulkoista virtalähdettä. Virran-, painon- ja tilansäästön nimessä useimmiten myös keskusmuisti on yhdysrakenteinen ja kannettavan eri laitteet jakavat saman muistin keskenään, mikä hidastaa suorituskykyä merkittävästi verrattuna kotitietokoneisiin tai työasemiin. Komponenttien integroinnin vuoksi myös päivitettävyys kärsii minkä johdosta kannettavat vanhenevat, poistuvat käytöstä ja korvautuvat uusilla nopeammin kuin muut henkilökohtaiset tietokoneet. Jotain lisälaitteita ja usein rajoitettua toiminnallisuutta voidaan kuitenkin laajentaa esim. USB ja Firewire portteihin liitettävillä laajennuksilla. Kannettavilla tietokoneilla on useampia alaluokkia joista eng. kielessä käytetään nimitystä subnotebooks. Niillä on yhteistä hyvin pieni koko, paino ja useimmat tavallisten kannettavien tietokoneiden toiminnoista. Laitteet voivat olla hyvin pieniä kooltaan ja kämmenen kokoinen laite voi hyvinkin pyörittää täyttä työpöytä jakelua esimerkiksi Windows 7 tai Gnu/Linux-käyttöjärjestelmistä. Ultra-kannettavat tietokoneet ja taulutietokoneet ovat yleisesti suurimmat subnotebook luokat. Myös NetBook-tietokoneet ovat subnotebook luokitukseen kuuluvia, mutta ne ovat tällä hetkellä niillä on niin merkittävä asema maailman markkinoilla ja teknisesti sekä ohjelmistollisesti eroavat niin paljon tavanomaisista ratkaisuista, että ne eritellään jo itsenäiseksi luokitukseksi. Jotkin isommat ja kannettavia tietokoneet pyrkivät tekemään kompromissin kotitietokoneiden ja subnotebook luokituksen kanssa muodostaen tehotyöasemakannettavien luokan.

[muokkaa] Minikannettava

Pääartikkeli: Minikannettava

Asus Eee PC

Minikannettavat ovat pienikokoisia ja edullisia, simpukkakoteloinnilla varustettuja yhdysrakenteisia tietokoneita, jotka on suunniteltu erityisesti langatonta yhteydenpitoa ja Internetissä tapahtuvaa viestintää varten. Ne ovat tavallisesti hyvin kevyitä ja huomattavasti halvempia kuin subnotebook-luokan kannettavat henkilökohtaiset tietokoneet. Yleisimmät näyttöjen koot vaihtelevat 7–9 tuumaan ja ruudun tarkkuus on 800 x 600–1024 x 768 pikseliä. Toisaalta uusimpien laitteiden kuvapistekoko voi olla niinkin korkea kuin 1280 x 768 pikseliä, kuten Gigabyten M912X. Yleisimpänä käyttöjärjestelmänä on laitteita varten räätälöity Gnu/Linux-käyttöjärjestelmä ja pienelle näytölle optimoitu sovellusohjelmistopaketti. Useimpien minikannettavien suorituskyky ei mahdollista raskaiden käyttöjärjestelmien, kuten Windows Vista:n käyttöä. Toisaalta taas kalleimmissa minikannettavissa voidaan ajaa Windows XP:tä yleisen käytettävyyden ja nopeuden kustannuksella (Sonyn Tablet Netbook).

Jotkin mallit käyttävät hyödykseen pilvilaskentaa, jossa tietokone siirtää osan tarvitsemastaan tiedoista langattomasti Internetin yli tehokkaammille keskustietokoneille. Useissa minikannettavissa on myös flash-pohjaiset SSD-kiintolevyt tavallisten mekaanisten kiintolevyjen sijasta. SSD-levyn kalleus rajoittaa tilavuuden 4–16 gigatavuun. Tavallisilla mekaanisilla kiintolevyillä varustettujen Netbook-tietokoneiden sisältävät jopa 160Gt kiintolevyn, kuten MSIn Wind U100 -minikannettavassa.

Minikannettavat keksittiin alun perin OLPC-projektissa kehitysmaiden koulutustason nostamista varten. Asus toi markkinoille ensimmäiset minikannettavat, jotka oli suoraan tarkoitettu länsimaiden markkinoille. Tunnetuin minikannettava lienee Asuksen alkuperäinen Eee PC, mutta myydyin on Acerin valmistama Aspire One.^lähde? Suomessa ja muualla internet-palveluntarjoajat markkinoivat näitä aloittelijoiden tietokoneina.

[muokkaa] Taulutietokone

Pääartikkeli: Taulutietokone

HP Compaq TC1100-taulutietokone jossa näyttö kääntyy selälleen näppäimistön päälle digitaaliseksi tarjottimeksi.

Taulutietokone (tai paneelitietokone) on kannettavien tietokoneiden alaluokka jonka ensimmäisenä esitteli markkinoille Pen computing 90-luvun alussa PenGo Tablet Computer-mallissa, mutta konsepti ei ollut kovin suosittu ennen kuin vasta Microsoft popularisoi taulutietokoneet ja teki käsitteen tunnetuksi. Taulutietokoneet ovat kosketusnäytöllisiä kannettavia jossa näyttö taipuu selälleen muodostaen näytöstä digitaalisen tarjottimen. Taulutietokonetta ohjataan näyttöä koskettamalla joko sormin tai osoitinkynällä eli styluksella, ja ne korvaavat hiiren ja näppäimistön käytössä. Tämä luokka tarjoaa paljon luontevamman tavan käyttää kannettavaa tietokonetta. Tekstiä voi esimerkiksi kirjoittaa näytölle ja tietokone tunnistaa käsialan perusteella kirjaimet ja numerot. Taulutietokoneita käytetään usein paikoissa ja työtehtävissä joissa tavanomaisten kannettavien ominaisuudet eivät mahdollista käytännössä työtehtävien edellyttämiä toimenpiteitä. Esimerkiksi digitaaliset allekirjoitukset ovat osa laitteen olennaisia toimintoja ja postipalvelut käyttävät nykyään paljon taulutietokoneita ottamaan asiakkailta vastaanotto kuittaukset taulutietokoneiden näytöille. Esimerkiksi HP Compaq TC1100 paneelitietokoneet ovat hyvä esimerkki taulutietokoneista.

[muokkaa] Ultrakannettava

Pääartikkeli: Ultrakannettava

Wibrain B1 UMPC-tietokone.

Ultrakannettava-tietokone (eng. Ultra-Mobile PC lyh. UMPC) on luokitus joka käsittää sisäänsä erittäin pienen koteloratkaisun omaavat henkilökohtaiset tietokoneet. Sen pääasiassa kehittivät yhteistyössä Microsoft, Intel ja Samsung, mutta mukana oli myös joukko pienempiä yrityksiäkin. Tämän hetken UMPCt tyypillisesti sisältävät Windows XP, Windows Vista, Windows 7 tai laitteeseen räätälöidyn Linux-pohjaisen käyttöjärjestelmän ja matalan virrankulutuksen omaavan suorittimen kuten Intelin Atom tai VIAn C7-M. Esimerkiksi Samsung Q1 Ultra sekä Wibrain B1 ovat UMPC-laitteita.

Gigabyte M528 MID-tietokone jossa on Intelin Atom suoritin ja Ubuntu-pohjainen käyttöjärjestelmä.

[muokkaa] Kannettava internet-pääte

Pääartikkeli: Kannettava internet-pääte

Ultrakannettavien-tietokoneiden rinnalla kulkevat myös lähinnä Nokian ja Intelin innovoimat MID-tietokoneet (eng. Mobile Internet Device) jotka ovat vielä UMPC:tä pienempiä, mutta taskutietokoneita tai matkapuhelimia isompia sekä suorituskykyisempiä. Tyypillisenä esimerkkinä MID-tietokoneista voidaan yleisesti mainita esim. Nokian N800 ja N900.

Sekä UMPC:itä, että MID-tietokoneita kuvataan usein älypuhelimien ja taulutietokoneiden väliin jäävän aukon täyttäviksi tietokoneiksi.

[muokkaa] Kotiteatteritietokone

Sony Playstation 3 on viihde ja multimedia käyttöä varten suunniteltu yhdysrakenteinen kotiteatteritietokone.

Pääartikkeli: HTPC

Kotiteatteritietokone (eng. Home Theater Personal Computer lyh. HTPC) on yleishyödyllinen laite joka yhdistelee esim. videonauhurin ja musiikkisoittimen toimintoja kotitietokoneeseen. Se yleensä kytketään suoraan televisioon, television kokoiseen tietokonenäyttöön tai projektoriin. Yleisesti näiden henkilökohtaisten tietokoneiden toimintoihin kuuluvat mm. tietokonepelien pelaamisen mahdollisuus, digitaalisten valokuvien katselu, musiikin kuuntelu, elokuvien ja television katselu sekä televisio lähetyksen tallennus kyky. Kotiteatteritietokoneiden tarkoituksena on hyvin usein yhdistää kaikki kotiteatterin toiminnot yhteen ja samaan laitteeseen. Kotiteatteritietokone saattaa myös muodostaa kotitaloudessa media-palvelimen, jonka tehtävänä on jakaa tai vastaanottaa, sekä toistaa muilta kotitalouden lähiverkkoon kytketyiltä henkilökohtaisilta tietokoneilta tai Internetistä jaettuja media lähteitä. Esimerkiksi AppleTV, Sony PlayStation 3, Microsoft Xbox 360, sekä kaikki muut HTPC-laitteet ovat hyvin tyypillisiä kotiteatteritietokoneita.

[muokkaa] Taskutietokone

Applen valmistama ensimmäinen PDA-tyyppinen Newton-taskutietokone vuodelta 1992.

Pääartikkeli: Taskutietokone

Taskutietokone on yhteinen luokka hyvin pienille kämmenen kokoisille henkilökohtaisille tietokoneille joita useampia erillaisia. Tyypillisimmät alaluokat muodostuvat älypuhelimista sekä PDA- ja PocketPC-laitteista. Tunnetuin yksittäinen ja samalla ensimmäinen PDA-tyyppinen taskutietokone on Applen valmistama Newton. Taskutietokoneet ovat yleensä Pocket PC-laitteita jotka nykyisin käyttävät Microsoftin kehittämän Windows CE-käyttöjärjestelmän jakelua Windows Mobile. Myös vaihtoehtoiset käyttöjärjestelmät kuten NetBSD tai Gnu/Linux ovat paljon käytettyjä käyttöjärjestelmiä Pocket PC-laitteissa joissa on useita tavallisen kotitietokoneen ominaisuuksia ja toimintoja huolimatta pienestä koosta. Taskutietokoneita joissa on puhelimen toimintoja, kutsutaan yleisesti älypuhelimeksi.

[muokkaa] Laitteisto

Katso myös: Tietokonelaitteisto

Läpileikkaus tyypillisestä torni-mallisesta henkilökohtaisesta tietokoneesta ja sen lisälaitteista:
1. Skanneri
2. Keskussuoritin
3. Keskusmuisti
4. Laajennuskortit (näytönohjain, äänikortti, jne.)
5. Virtalähde
6. Optinen asema
7. Kiintolevy
8. Emolevy
9. Kaiuttimet
10. Näyttöpääte
11. Käyttöjärjestelmä
12. Sovellusohjelmisto
13. Näppäimistö
14. Hiiri
15. Ulkoinen kiintolevy
16. Tulostin

Emolevy on tietokoneen tärkein yksittäinen osa, ja siihen kytketään kiinni kaikki muut osat. Muistikammat, näytönohjain sekä suoritin kiinnitetään suoraan emolevyyn niille kuuluville paikoille. Massamuistit kuten kiintolevyt ja CD/DVD-asemat kytketään asianmukaisilla kaapeleilla kotelon sisällä. Emolevyyn kytketään kotelon ulkopuolelta hiiri ja näppäimistö. Näyttö kytketään emolevyn laajennuspaikkaan asennettuun näytönohjaimeen, ei niinkään suoranaisesti emolevyyn.

[muokkaa] Emolevy

Pääartikkeli: Emolevy

Emolevy on elektroniikkakomponentteja täyteen ladottu piirilevy, johon on koottu kaikki tietokoneen käytön kannalta oleellinen elektroniikka. Suuntaus on ollut se, että aikaisemmin erillisillä piirilevyillä olleet ominaisuudet on vähitellen ryhdytty latomaan emolevyyn, kuten esimerkiksi äänikortti, näytönohjain, ethernet-portti kustannustehokkuuden vuoksi. Pelitietokoneissa, jossa on tärkeää, että käyttäjä saa valita mieleisensä osat, edelleen näytönohjain on integroimatta etulevyyn ja se valitaan erikseen.

Emolevyssä on paikat muistikammoille, suorittimelle ja lisäkorteille sekä mm. liitin virtalähteeseen, liittimet kiintolevyille, CD-lukijalle ja mahdollisille sarjaportille, rinnakkaisportille ja levykeasemalle, USB-liittimiä sekä kaiutin- tai korvakuuloke- ja mikrofoniliittimet.

Lisäksi tyypistä liittyen voi emolevyssä olla FireWire-liitin, joka tarjoaa nopeamman tiedonsiirron massamuistilaitteille kuin USB 1.1 tai USB 2.0.

[muokkaa] Suoritin

Pääartikkeli: Suoritin

Pääsuoritin on tietokoneen ydin. Suorittimien kehittyminen nopeammiksi on parantanut tietokoneen laskentatehoa ja suorituskykyä. Suorittimet kehittyvät sukupolvittain siten, että niiden tiedonkäsittelykaistan leveys on suurentunut. Harrastelijoiden koottavat kotitietokoneet 1980-luvun alussa olivat 4-bittisiä, myöhemmät kotimikrot 8-biittisiä ja IBM PC 16-bittinen. Tästä suorittimet ovat kehittyneet ensin 16-bittisiksi, sitten 32-bittisiksi ja nykyään monet henkilökohtaistenkin tietokoneiden suorittimet ovat 64-bittisiä.

[muokkaa] Keskusmuisti

Pääartikkeli: Keskusmuisti

Henkilökohtaisen tietokoneen keskusmuisti on hyvin nopea väliaikainen varasto johon suoritin sijoittaa aina kulloinkin käynnissä olevat ohjelmat sekä kaikki muut tietokoneen toiminnan kannalta tärkeät tiedot joiden tulee olla välittömästi saatavilla heti kun niitä tarvitaan. Henkilökohtaiset tietokoneet käyttävät puolijohteista valmistettuja RAM (akronyymi eng. sanoista "Random Access Memory") piirejä kuten DRAM:ia tai SRAM:ia pääasiallisena keskusmuistina tietojen varastointiin. Minkä tyyppistä muistia sitten mikäkin henkilökohtainen tietokone sitten lopulta käyttääkin riippuu täysin koneesta ja sen luonteesta. Keskusmuisti on huikeasti nopeampaa kuin esimerkiksi tavalliset massamuistitaltiot kuten kiintolevyt tai optiset-levyt, mutta luonteeltaan haihtuvaa muistia. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että muisti ei säilytä sisältöään virran katketessa järjestelmästä, on huomattavasti kalliimpaa valmistaa ja kapasiteetti on huomattavasti pienempi kuin massamuistitaltioilla. Keskusmuisti ei sovellu yleisesti ottaen tietojen pidempi aikaiseen säilyttämiseen tai lopulliseen varastointiin.

[muokkaa] Kiintolevy

Pääartikkeli: Kiintolevy

Kiintolevy on yleensä 5 400 kierrosta tai 7 200 kierrosta minuutissa pyörivä levypakka, joka on koteloitu. Se toimii tallennusmuistina, johon varastoitu tieto ei katoa, vaikka tietokoneesta katkaistaan virta.

Henkilökohtaisissa tietokoneissa ensimmäiset tallennusmuistit olivat nauha-asemia tai 5 1/4-kokoisia levyjä, joita pehmeytensä vuoksi kutsuttiin suomen puhekielessä lerpuiksi. Koska niiden tallennuskapasiteetti oli aluksi vain 180 KB, lopuksi 1,2 MB, katsottiin 1980-luvulla välittämättömäksi lisätä tietokoneen sisälle kiintolevy, jonka tallennuskapasiteetti oli useampia megatavuja. Tunnettu tämäntyyppinen ratkaisu oli IBM XT.

IBM PS/2:n myötä 5 1/4 levyt vaihtuivat 3 1/2:n koviin muovikuoriin pakattuihin levykkeisiin, joita kokonsa ja taipumattomuutensa vuoksi kutsuttiin suomen puhekielessä korpuiksi.

kehityksen myötä on kiintolevyjen tallennuskapasiteetti lisääntynyt ja henkilökohtaisten tietokoneiden kovalevyt ovat tallennuskapasiteetiltaan nykyään 2009 usein 160 GB - 1000 GB.

[muokkaa] Näytönohjain

Pääartikkeli: Näytönohjain

Näytönohjainten tarkkuus ja suorituskyky on kehittynyt vuosien aikana melkoisesti. 1980-luvun lopun tyypillinen tarkkuus oli VGA eli 640 x 480, mikä yleensä osoitettiin soluttain (merkittäin). Nykyään 2009 voi näytön tarkkuus olla 1920 x 1200 tai jopa enemmän, yleisesti ottaen kuitenkin hieman vähemmän.

Lisäksi näytönohjaimiin on videopelien myötä tullut lisää ominaisuuksia ja ne voivat muodostaa jopa kolmanneksen koko tietokoneen hinnasta, mikäli koneissa tulee olla hyvät tietokonepeliominaisuudet.

[muokkaa] Muut osat

Massamuistit

• Levyke-, Zip- ja Jazz-asemat, myös muita levyketyyppisiä ratkaisuja on olemassa.
• Optinen asema esimerkiksi (CD, DVD, HD-DVD tai Blu-Ray)
• Flash-muisti (sisäinen tai ulkoinen muistikortti)

Käyttöjärjestelmä (Microsoft Windows, Mac OS, Linux tms.) voidaan asentaa useammallekin näistä mutta asennetaan tyypillisesti kiintolevylle. Live-CD, jossa käyttöjärjestelmä on asennettu CD- tai DVD-levylle, on mahdollinen. Tämä ratkaisu on hidas ellei levyn (käytettävä) sisältö mahdu keskusmuistiin, ja yleensä sitä käytetään vain asennuksen yhteydessä, kun esitellään käyttöjärjestelmän toimintoja tai kun ratkotaan ongelmia.

Yleisiä lisälaitteita ja laajennuskortteja

• Tulostin
• Skanneri
• Monitoimilaite
• Web-kamera
• Kaiuttimet
• Modeemi
• Reititin
• kuulokkeet
• Mikrofoni
• Muistikortinlukija
• Peli-ohjain
• Äänikortti
• TV-kortti
• Verkkokortti
• Modeemikortti
• USB-muisti
• Ulkoinen kiintolevy

[muokkaa] Ohjelmisto

Pääartikkeli: Ohjelmisto

Ohjelmisto on yleinen termi jolla kuvataan tietokoneohjelmien kokoelmia, dokumentaatiota ja kaikkea muuta mikä suorittaa jotain toimintoa tietokone järjestelmässä. Käsite sisältää sovellusohjelmiston kuten tekstin käsittely ohjelmat joilla käyttäjät voivat tuottaa sisältöä, välitason ohjelmat jotka toimivat toisten ohjelmien sisällä sekä käyttöjärjestelmän joka käsittää valtaosan tietokoneen työkaluista ja toiminnoista.

[muokkaa] Käyttöjärjestelmä

Pääartikkeli: Käyttöjärjestelmä

Käyttöjärjestelmä on ohjelmistollinen rajapinta joka hallitsee tietokoneen resursseja sekä tarjoa ohjelmoijille käyttöliittymän jolla päästä käsiksi noihin resursseihin. Käyttöjärjestelmä prosessoi järjestelmän tietoja ja käyttäjän syötettä hallitsemalla tietokoneessa ajettavia tehtäviä sekä niille varattuja resursseja palveluna käyttäjille ja ajattaville ohjelmille. Käyttöjärjestelmä hoitaa pohjatason tehtäviä kuten muistinhallinnan, järjestelmän lähettämien ja vastaanottamien kutsujen järjestelyn kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan, syötelaitteiden ohjauksen, yhteyksien ylläpidon muihin tietokoneisiin ja tiedostojen hallinnan.

Henkilökohtaisten tietokoneiden käyttöjärjestelmämarkkinat ovat tällä hetkellä pääosin Microsoftin Windows käyttöjärjestelmä-perheen hallussa. Yleisesti käytössä olevan Windows NT-käyttöjärjestelmän ja sen levitysversioiden kuten XP:n, Vista:n ja 7:n yhteinenmarkkinaosuus on noin 90 %^[5][6][7]. Muita henkilökohtaisten tietokoneiden käyttöjärjestelmiä ovat esimerkiksi Apple-yhtiön Mac OS X-jakelu (markkinaosuus noin 5 % ^[8]) joka perustuu Darwin BSD-käyttöjärjestelmälle sekä avoimeen lähdekoodiin perustuvan GNU/Linux-käyttöjärjestelmän lukuisat eri jakelut. Lisäksi on syytä mainita myös Solaris ja FreeBSD käyttöjärjestelmät.

Kun Microsoftin Windowsia ei oteta huomioon kuuluvat kaikki edellä mainitut käyttöjärjestelmät joko suoraan tai epäsuorasti Unix käyttöjärjestelmien sukuun. Unix on käyttöjärjestelmä joka kehitettiin Bell Labs:n laboratoriossa myöhäisellä 1960-luvulla ja siitä kehkeytynyt lukuisia eri käyttöjärjestelmiä ja perheitä joista osa on avoimia ja vapaita kun taas osa on kaupallisia ja suljettuja. Tunnetuimmat Unix perheet ovat System V Release 4 ja BSD

Symbian, GNU/Linux-jakelut kuten Android & Maemo sekä Windows CE jakelut kuten Windows Mobile) ovat suosittuja taskutietokoneiden käyttöjärjestelmiä.

[muokkaa] Microsoft Windows

Pääartikkeli: Microsoft Windows

Windows 7, uusin asiakas jakelu Microsoft Windows perheessä

Microsoft Windows on yhteinen brändi nimi usealle erilaiselle käyttöympäristölle ja käyttöjärjestelmälle jotka Microsoft on kehittänyt tai valmistanut. Microsoft esitteli käyttöympäristön jonka nimi oli "Windows" lisäohjelmana MS-DOS käyttöjärjestelmälle vuoden 1985 marraskuussa vastauksena markkinoiden kasvavaan kiinnostukseen graafisia käyttöliittymiä kohtaan.^[9][10] Uusin Windows-käyttöjärjestelmä on Windows NT 6.1 ja sen asiakasohjelmisto jakelu kantaa nimeä Windows 7 ja palvelinohjelmiston jakelu Windows Server 2008 R2.

[muokkaa] Linux

Pääartikkeli: Linux

KDE 4 käynnissä yhdessä lukuisista Linux-jakeluista.

Linux on perhe Unixin kaltaisia tietokone käyttöjärjestelmiä. Linux on yksi lupaavimmissa esimerkeistä vapaan ohjelmiston ja avoimen lähdekoodi kehityksestä. On tyypillistä, että kaikki järjestelmän alla olevat lähdekoodit ovat kenen tahansa vapaasti muokattavissa, käytettävissä, sekä levitettävissä. ^[11] Nimi "Linux" tulee käyttöjärjestelmän käyttämästä Linux ytimestä jonka kehityksen aloitti Linus Torvalds vuonna 1991. Järjestelmän käyttämät kaikki muut osat kuten järjestelmä työkalut ja kirjastot yleisesti tulevat GNU-käyttöjärjestelmältä jonka kehityksen aloitti vuonna 1983 Richard Stallman. GNU-projektilta tulevat panostukset ovat ajaneet suosimaan GNU/Linux-nimitystä käyttöjärjestelmälle. ^[12]

Tunnettuna palvelin käyttöjärjestelmänä Linuxia tukee moninainen joukko erilaisia yrityksiä kuten Dell, Hewlett-Packard, IBM, Novell, Oracle, Red Hat, Canonical ja Sun Microsystems. Sitä kuitenkin käytetään paljon myös mitä erilaisimmissa tietokoneissa joihin kuuluu mm. työasemat, kotitietokoneet, supertietokoneet ^[13], multimedia tietokoneet kuten PlayStation 3, useat Kolikkopeli koneet, ja sulautetut järjestelmät kuten matkapuhelimet ja reitittimet.

[muokkaa] Mac OS X

Pääartikkeli: Mac OS X

Mac OS X Snow Leopard työpöytä

Mac OS X on sarja graafisia käyttöjärjestelmä jakeluita jotka on kehittänyt, ja joita markkinoi ja myy Apple. Mac OS X on seuraaja alkuperäiselle Mac OS-käyttöjärjestelmä perheelle joka oli ollut Applen ensisijainen käyttöjärjestelmä vuodesta 1984 lähtien. Toisin kuin edeltäjänsä on Mac OS X Unix-pohjainen käyttöjärjestelmä. Viimeisin Mac OS X jakelu on Mac OS X 10.6 "Snow Leopard", ja tämän hetkinen palvelin jakelu on Mac OS X Server 10.6.

[muokkaa] Sovellusohjelmisto

Pääartikkeli: Sovellusohjelmisto

Sovellusohjelmisto on kokoelma tietokoneohjelmia, joita ajetaan käyttöjärjestelmän päällä, jotka suorittavat niille annettuja tehtäviä ohjelmoinnin mukaisesti. Täytyy muistaa, että käyttöjärjestelmän käyttöympäristö koostuu useista sadoista ellei jopa tuhansista pienistä ohjelmista, jotka yhdessä muodostavat sovellusohjelmiston, johon käyttöjärjestelmäkin kuuluu. Sovellusohjelmistoa ja sen ohjelmistoalustaa voidaan laajentaa esim. peleillä, toimisto ja hyötyohjelmilla.

[muokkaa] Väliohjelmisto

Pääartikkeli: Väliohjelmisto

Väliohjelmisto on ohjelmistoa joka suorittaa jotain tiettyä yksittäistä tehtävää jonkin suuremman ohjelman sisällä. Esimerkiksi tietokonepeleissä nykyään hyvin harva kehittäjä kehittää omaa fysiikkamoottoriaan esineiden ja ympäristön laskemista varten koska se on erittäin työläs ja aikaa vievä tehtävä. Sen sijaan ostetaan valmisfysiikkaa laskeva välitasonohjelma kuten Havok laskemaan fysiikkaa kehittäjän pelimoottorin sisällä.

[muokkaa] Katso myös

• IBM
• Microsoft
• Apple
• DEC
• Sun Microsystems
• Työasematietokone
• Supertietokone
• Palvelintietokone
• RISC
• CISC

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla